Onnistunut harjoitus tarjosi menoa ja meininkiä sekä nosti esiin viestinnän merkityksen
TIETO20-harjoituksen purkutilaisuuden eniten mainintoja kerännyt aihe oli ehkä hieman yllättäenkin viestintä. Siihen viitattiin useissa puheenvuoroissa ja erilaisista näkökulmista. Kuten arvata saattaa, oli viestien määrä simuloidussa häiriötilanteessa melkoinen. Digipoolin verkostoja ja niiden kehittymistä tarkasteleva analyysi on kesken, mutta tarjosi tällä erää määrällistä tietoa intensiivivaiheen viestinnästä. Aineiston pidemmälle viety analyysi tuonee osallistujille myöhemmin syvempää tietoa kommunikaatiosta ja sen onnistumisesta.
Viestien massiivinen määrä tuotti erilaisia resursseihin ja seurantaan liittyviä havaintoja. Osa totesi suoraan, että viestejä ja seurattavia kanavia oli niin paljon, ettei millään pysynyt kärryillä kaikesta, mikä on todellistenkin häiriötilanteiden haaste. Kehitysehdotuksissa esitettiinkin arjessa käytössä olevien ja työtehtävien organisointia helpottavien järjestelmien hyödyntämistä jatkossa vieläkin laajemmin.
Osallistujat olivat melko yksimielisiä siitä, että oman työtiimin kesken toiminta oli sujuvaa, mikä viitannee toimivaan kommunikaatioon etävälineillä. Harjoituksen järjestäjä Digipoolin toteuttaman kyselyn perusteella osallistujat antoivat oman tiiminsä työskentelylle arvosanan 4,4/5 (vastausten keskiarvo). Vieläkin korkeammalle (4,6/5) arvotettiin mukana olleen Ylen tiimin tuottamaa uutissisältöä. Sen kuvattiin lisänneen harjoittelun todentuntua ja uskottavuutta.
Onnistunut ja hyödyllinen kokonaisuus realistisissa olosuhteissa
Harjoituksen etäjärjestelyt koettiin onnistuneiksi. Etäjärjestelyiden todettiin itseasiassa tarjoavan jopa realistisemmat harjoitteluolosuhteet. "On epätodennäköistä, että eri toimijat oikeassa tilanteessa kokoontuisivat yhteen huoneeseen ratkomaan ongelmia", totesi harjoituksen johtaja Tuomo Haukkovaara.
Eri organisaatioiden edustajat kokivat lähes yksimielisesti harjoituksen erittäin hyödylliseksi. Tehokkaimmin asian kiteytti sinisen harjoitusjoukkueen edustaja, joka totesi: “Oliko hyödyllinen? No oli. Mä rakastin keskiviikkoa. Siinä oli menoa ja meininkiä, ja pysty kattoo, miten pitkälle oma hermo kestää, kun uhka tulee maalta, mereltä ja ilmasta.”. Hän lisäsi vielä tiiminsä havainneen, että asiantuntijoiden käyttämä erikoissanasto eli “munkkilatina” hankaloitti kommunikointia etenkin organisaatiosta ulospäin.
Yhtenä keskeisenä hyötytekijänä mainittiin, että tämän mittaluokan harjoitusta on hankala järjestää oman organisaation voimin. Tavoitteidensa mukaisesti TIETO-harjoitus oli myös nostanut esiin mm. tarpeen tarkastella omaa sidosryhmäverkostoa kriittisesti sekä pohtia paitsi omia odotuksia ja niiden kommunikointia myös olemassa olevia sopimuksia ja niiden kehittämistä.
Tilaisuuden päätteeksi kuultiin valtion kyberturvallisuusjohtajan, Rauli Paanasen, esittely Kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta ja keskusteltiin aktiivisesti alan kasvavasta osaajatarpeesta. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen Jarna Hartikainen esitteli juuri käynnistynyttä Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmaa sen ohjelmapäällikön ominaisuudessa.
TIETO-harjoitus on kahden vuoden välein järjestettävä yritysten jatkuvuudenhallintaa, varautumista ja kriisiviestintää kyberhäiriötilanteissa sparraava harjoituskokonaisuus. Se on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus, jota organisoi Huoltovarmuuskeskuksen Digipooli. Vuoden 2020 harjoitukseen osallistuivat elintarviketeollisuus, kauppa- ja jakelu, öljynjakelu, logistiikka ja liikenne sekä vesihuolto. Mukana olivat myös toimialojen keskeiset tele- ja ICT-palveluntuottajat, vartiointiliikkeet ja media-ala sekä toimialoista vastaavat viranomaiset, Huoltovarmuuskeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Puolustusvoimat, Yleisradio sekä poliisi.
