Heisk_valmiina
Blogi

Panostuksia kotimaiseen kyberturvaan ja rohkeampaa markkinointia

Wed, 02/09/2022 - 12:40
Kansainvälinen sotilasasiantuntija Mikko Heiskanen toivoo lisää panostuksia kotimaiseen kyberturvaan ja kannustaa suomalaisia osaajia rohkeampaan markkinointiin

Suomen Euroopan Unionin ja Naton erityisedustuston sotilasedustajana toimiva kenraalimajuri Mikko Heiskanen on entinen Digipoolin johtoryhmän jäsen ja kyberturvallisuuden erikoisasiantuntija.
Hän vinkkaa, millaista suomalaista kyberosaamista voitaisiin viedä maailmalle.

Kenraalimajuri Heiskanen, miten meillä suomalaisilla kyberturvallisuusmielessä oikein menee?

– On selvää, ettei kyberturvallisuuden tila ole viime vuosina kehittynyt haluttuun suuntaan. Muut asiat ovat ajaneet hallinnossa sen ohi. Kyberturvallisuuden haluttu taso on aina poliittinen päätös.

 

– Mutta aina on myös positiivisia puolia. Esimerkiksi valtion puolustusselonteossa nostettiin viime syksynä esiin kyberturvallisuuden kehittäminen osana puolustuskyvyn parantamista. Tämä herättää toiveita siitä, että meillä päästäisiin jossain vaiheessa passiivisesta ja reaktiivisesta toimintatavasta aktiivisempaan kyberpuolustukseen. Kehittämisen varaa on kuitenkin edelleen paljon mm. sen suhteen, että ymmärtäisimme kattavasti mitä kaikkea Suomen kybertilassa tapahtuu.

 

Olette nykyisessä roolissanne eurooppalaisen kyberturvallisuusyhteistyön ytimessä. Miten tämä yhteistyö näkyy ja vaikuttaa suomalaisyritysten arjessa?

– Suomen kaltaiselle maalle on ehdottomasti etu, että ollaan osa isompaa foorumia. Yritysten arkeen vaikuttavat ennen kaikkea eurooppalainen lainsäädäntö ja esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi laaditut standardit.

 

– Tässä tehdään paljon luottamuksellista tiedonvaihtoa sekä siviilipuolella että puolustusyhteistyössä, jonka avulla mm. uusia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä suunnitellaan. Uskottavuuden lisäämiseksi meidän pitäisi tulevaisuudessa pystyä aiempaa paremman tilannekuvan tuottamiseen ja oman kyberympäristön hallintaan. Se on mitä suurimmassa määrin yritysturvallisuuteen liittyvä kysymys.

 

Voitteko kertoa jotain niistä toimenpiteistä, joita Euroopan unionissa tällä hetkellä tehdään alueen teknologisen kilpailukyvyn edistämiseksi?

– Olemme jo pitkään olleet liian riippuvaisia amerikkalaisten ja kiinalaisten teknologiayhtiöiden tuotannosta. EU:ssa tehdään nyt kovasti töitä oman teknologisen kehitysinfrastruktuurin ja sitä kautta kilpailukyvyn parantamisen eteen. Tässä on myös kyse kyberturvallisuudesta, eli puheenjohtajamaa Ranskan termein strategisesta autonomiasta.

 

– Pelkkä yleinen tahtotila ei kuitenkaan riitä, sillä hankkeet edellyttävät paitsi yhteistä päätöksentekoa, myös toiminnan rahoitusta. Sekä Ranska, että komission puheenjohtaja von der Leyen ovatkin toistuvasti puhuneet asian puolesta. Komission tuore esitys ”European Chips Actista” on ensimmäinen askel kohti Euroopan digitaalista suvereniteettia ja edustaa kymmenien miljardien eurojen panostusta.

 

– Keskitetty rahoitus on yksi tukikeinoista, mutta kyllä jäsenvaltioiden on itsekin aktivoiduttava asiassa. EU on amerikkalaisiin ja kiinalaisiin verrattuna huomattavasti hajanaisempi yhteisö. Emme ole tehneet rajanvetoa, halutaanko asiassa edetä valtiot ja yhteisö vai yksittäiset toimijat edellä, kyberasioissa jäsenmaiden suvereniteetti on yleensä aika suuri.

 

– Suomessa tilanne on sikäli hyvä, että tekemisen taso on korkea ja teollisuuttakin on. Olemme tunnettuja innovatiivisuudestamme ja meillä on todella paljon kansainvälisen tason yritystoimijoita, joita arvostetaan maailmalla jopa kotimaata enemmän. Kilpailutilanteen ja omavaraisuuden aikaansaaminen edellyttää lisää tutkimus- ja kehitysinvestointeja – ja tämä onkin osa EU:n kehitysohjelmaa.

 

Heisk_kotoisa

 

Heiskanen ehdottaa, että Suomeen voitaisiin kopioida Israelin innovaatiomalli.

Ulkoministeriön tuore raportti kertoo kyberturvallisuuden olevan yksi Israelin suurimmista teknologia-aloista. Raportin mukaan maassa on yli 60 yksisarviseksi kutsuttua, yli miljardin (yhdysvaltain) dollarin arvoista yritystä, ja Israelin kyberturvallisuusalan yksisarviset kattavat jopa 33 % koko maailman yksisarvisista. Paikallinen innovaatio- ja startup-ekosysteemi vaikuttaa toimivan.

 

– Tällainen malli vaatii julkista tukea käynnistysvaiheeseen sekä toiminnan koulutusta ja rahoitusta. Onnistuessaan se tuottaa lisää työtä ja yrityksiä alalle sekä ratkoo huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi kryptografiassa Suomella olisi potentiaalia niin tutkimus- kuin yrityspuolella. Tämän osaamisen jalostamiseen kannattaisi panostaa nyt, kun kvanttiteknologia on jo kulman takana.

 

– Suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä vertailussa hyvin jo nyt, mutta ne kärsivät hieman radikaalista rehellisyydestään tuodessaan esimerkiksi tuotteidensa puutteet esiin jopa vahvuuksia voimakkaammin. Ehkä kannattavampaa olisi vain todeta, että “tämä on oikein hyvä, etkä parempaa markkinoilta löydä”. Siinä mielessä meillä ollaan turhaan vaatimattomia. Pitäisi markkinoida rohkeammin.

 

– Yksi kiinnostava ja hieman omasta vaatimattomuudestamme kärsivä suomalainen vientituote voisi olla kyberturvallisuuden harjoitusjärjestelmä, jollaista Digipoolikin toiminnassaan toteuttaa. Se, että häiriötilanteiden varalta harjoitellaan laajasti, yli sektorirajojen ja yhdessä yksityisten ja julkisten tahojen kanssa, on poikkeuksellista ja kansainvälisiä kollegoitamme kiinnostava asia.

 

Digipoolin järjestämä #TIETO22 -harjoitus käynnistyy helmikuussa.